12
marraskuu 2016
Kirja-ala on osoittanut monin tavoin elinvoimaansa kuluvan syksyn aikana. Helsingin ja Turun kirjamessut näyttivät, ettei lukeva yleisö ole hylkäämässä kirjaa. Päinvastoin.
Ja Suomen virallinen Potter-kustantaja Tammi reagoi uljaasti Harry Potterin paluuseen. Tammi täräytti kerralla 100 000 kirjan ensipainoksen Harry Potter ja kirottu lapsi -kirjasta.
Huimalla painoksella Tammi sivuaa Liken nimissä ollutta ensipainoksen Suomen ennätystä. Vuonna 2012 like painatti täydet satatonnia Sofi Oksasen romaania Kun kyyhkyset katosivat. Ja se myös myytiin. Vielä saman vuoden lopulla tarvittiin lisäpainos tyydyttämään Sofimaniaa.
Potter-jättipainoksen myyntikausi on lyhyempi. Jouluun on puolitoista kuukautta. Siihen mennessä valtaosa kirjapinosta on kadonnut lahjakääreisiin.
Potterin ja Tammen kannalta näyttää tässä vaiheessa hyvältä: jo valtaisa kirjakasa sai paljon huomiota, ja tiistaista alkanut tapahtumien sarja on vetänyt velhovaatteisiin sonnustautunutta väkeä kiitettävästi Helsingin rautatieasemalle, Kansallismuseoonja kirjakauppoihin.
Viimeistään 18. marraskuuta ilmestyvä Potter spin-off -elokuva Ihmeotukset ja niiden olinpaikat panee lisävauhtia Potter-kirjankin myyntiin. Jos ensipainosta on vielä vuoden vaihteen jälken jäljellä, vetoapua on luvassa Harry Potter Go -pelistä, joka saattaa saada lapset ja nuoret liikkeelle Pokemon GO:n tavoin.
Samaan aikaan aikuisten osastolla
Finlandia-palkinnonsaajaa saadaan jännittää vielä parisen viikkoa. Kuuden finalistin joukossa on komea läpileikkaus modernia kotimaista kaunokirjallisuutta.
Olen itse ehtinyt lukea ehdokkaista nyt neljä. Kahdesta muusta olen toistaiseksi muiden tekemien arvioiden varassa.
Lukemistani itse pidän eniten Riku Korhosen romaanista Emme enää usko pahaan. Mutta myös Tommi Kinnusen Lopotti, Peter Sandströmin Laudatur ja Emma Puikkosen Eurooppalaiset unet vakuuttivat tasollaan. Esiraati on tehnyt mallikkaita valintoja, vaikka on helppo ymmärtää kritiikkiä niiltä, joiden oma suosikki ei tällä kertaa finalistien joukkoon yltänyt.
Sirpa Kähkösen Tankkien kesästä lukemani arviot yllyttävät tarttumaan siihenkin. Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista on saanut tähän mennessä vähemmän huomiota, mutta moitteita en ole siitäkään kuullut.
Baba Lybeckin tehtävä valita näistä kirjoista paras on vaikea monessa mielessä. Oli vlainta mikä tahansa, kritiikkiä ja valitusta on luvassa. Jo etukäteen olen kuullut monesta suusta kommentteja, että ”suomenruotsalaisen se valitsee kuitenkin” ja ”nyt on sitten naisen vuoro voittaa”. Oikeastaan on Baban onni, ettei Jari Tervon Matriarkka ole loppusuoralla.
Yhdestä asiasta olen varma, koska Baba Lybeck on ollut pitkäaikainen työtoverini. Tiedän, että hän lukee finaaliehdokkaat tasapuolisen tarkasti. Ja valitsee mielestään parhaan kirjan – uhraamatta ajatustakaan ulkoisille paineille, joita kullakin valitsijalla on vuorollaan ollut. Juuri kuten pitääkin.
Millä perusteella muuten itse valitset lukemista?
Vaikuttaako hinta? –
Lue ajatuksia kirjojen hinnasta uudesta blogistani!
Kirjoittaja Juha Hietanen on riippumaton kirjamies, jonka sydän sykkii hyville tarinoille
Kauden oma kärkiviisikko – toistaiseksi:
Riku Korhonen on sitkeästi pysynyt suosikkilistallani. Listalla muuten käy jatkuva pyörre.
Lista elää kuten yöpöydän lukupinokin. Nämä vuonna 2016 julkaistut suosikkini ovat muuten aakkosjärjestyksessä.
Millainen on sinun listasi? Vinkkaa minullekin!
Christoffer Carlsson: Salaisuudet, Johnny Kniga
Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan, WSOY