040 536 5951 hietsu@juhahietanen.fi

29

tammikuu 2017

Pääsin viikonloppuna seuraamaan lähietäisyydeltä, miten kirjallista maailmanmenestystä luodaan. Haastattelin nimittäin parissa tilaisuudessa hygge-lähettilääksi heittäytynyttä kööpenhaminalaista onnellisuustutkijaa Meik Wikingiä. Tanskalaisten onnellisuutta osaltaan selittävän hyggen tuore kansainvälinen menestys lepää pitkälti juuri Wikingin persoonan ja auktoriteetin varassa.

Lyhyesti kuvattunahan hygge on ei enempää eikä vähempää kuin hyvän olon vaalimista. Leppostelua kynttilänvalossa. Viltin alle kääriytymistä. Lautapelejä ja herkuttelua ystävien kanssa. Yhdessäoloa.

Tanskalaiset ovat taitaneet hyggeilyn jo parisataa vuotta. Ulkomaillakin ilmiö on pantu merkille. Hyggestä on kirjoitettu satoja teoksia. Mutta vasta Happiness Research Instituten johtaja Meik Wiking on onnistunut kääräisemään hyggen todella myyväksi brändiksi. Suomennoksen Hygge – Hyvän elämän kirja julkaisi Readme.fi.

Wiking kirjoitti hyggestä alkuperäisteoksen englanniksi viime vuonna. Ovela veto, sillä tanskalaisille aiheessa ei olisi ollut mitään uutta. Neljässä kuukaudessa kirja on myynyt yksistään Britanniassa 250 000 kappaletta. Kirjaa on käännetty jo 27 kielelle Aasiaa myöten. Kuunneltuani Wikingin aitoa paloa ja innostusta aiheeseensa, en epäile, etteikö kirja myisi tavoitteeksi asetettua miljoonaa kappaletta.

Ilmiöiden ja trendien sarjassa kisa on tietysti kova. Hyggellekin on ennustettu nopeaa kuoppaamista. Suomessakin on siteerattu The Timesia, jonka arvion mukaan vaikkapa suomalainen sisu voisi kiehtoa enemmän muilla mailla.

Rohkenen epäillä. Kuka tarvitsee sisua? Epäilemättä se, joka lähtökohtaisesti on jonkinlaisessa pulassa tai ahdingossa. Joukko suomalaisia liukastelee ylämäessä vastatuuleen. Määränpäätä kohti pyristellään päättäväisyydellä ja periksiantamattomuudella. Samaan aikaan tanskalainen hyggeilijä kaataa takan loimussa kuuma juomaa ystävilleen naurun remakan säestämänä. Kumpaan ryhmään sinä haluaisit liittyä?

Suomalaisten vahvuuksista ja suomalaisesta eksotiikasta ovat erityisen osuvasti osanneet kertoa muualta tulleet. Vaikkapa Dieter Hermann Schmitz kirjassa Täällä pohjoisnavan alla (Atena 2013) tai André Noël Chaker kirjassa The Finnish Miracle – Ihanuuksien ihmemaa (Talentum 2011). On vaikea kuvitella, että umpisuomalainen näkisi vahvuuksiamme yhtä tarkasti.

Kannattaisi nähdä. Uutta ammennettavaa voisi olla yhä vaikkapa suomalaisessa saunassa. Paketoinnissa ja brändäyksessä ei pidä unohtaa parasta myyntivalttia, tasa-arvoa korostavaa alastomuutta.

Tai millaisia tarinoita voisi syntyä ainutlaatuisista jokamiehenoikeuksista? Hyggessäkin kyse on tuikitutuista itsestäänselvyyksistä. Mutta niissä näyttää riittävän uutta ihmettelemistä muille.

Juha Hietanen

Kirjoittaja Juha Hietanen on riippumaton kirjamies, jonka sydän sykkii hyville tarinoille

Pin It on Pinterest

Share This