040 536 5951 hietsu@juhahietanen.fi
04
marraskuu 2016

Tuttu tilanne, kun joukko toisensa innokkaiksi lukijoiksi tietäviä tapaa. Puhe kääntyy kirjoihin. Usein kysytään: mitä luit viimeksi?

Kaikkiruokainen joutuu joskus tosissaan miettimään, vastatako rehellisesti. Vai pitäisikö vähän hienostella.

Kuten viime kesänä kun lehtitoimittaja teki minusta ns. kesäjuttua ja esitti tuon kysymyksen. Pienen empimisen jäkeen tunnustin: Arnold Schwarzeneggerin elämäkertaa. Mikä ei muuten ollut yhtään hassumpi lukukokemus.

Vaikka olisikin ollut siistimpää vastata: Jonathan Franzenin Purity, joka samoilla kesäsateilla oli vielä niukasti kesken. Mutta rehellisyys maan periin.

Mutta millä pirun perusteella sitä kirjansa valitsee? Tuoreessa Linkedin-blogissani kerron eräältä kustantajalta kuulemastani näkemyksestä, jonka mukaan kirjakauppaan astuvan asiakkaan kolme kärkimotiivia ovat: kirjailija, aihe ja kansikuva.

Näkökulmaa voi miettiä toisinkin.

Netistä löytämäni analyysin mukaan moni seuraavaa kirjaa valikoiva rankkaa oman tärkeysjärjestyksensä näin:

1. viihdytä minua nyt

2. viihdytä minua tulevaisuudessa

3. anna minulle tietoa

4. velvollisuuteni on lukea tämä

5. sosiaalinen paine saa valitsemaan tämän

6. tämä saa minut näyttämään fiksulta

7. tarvitsen lahjan

8. heräte saa minut valitsemaan tämän

Minusta kaikki syyt lukea ovat hyviä, mutta edellä olevan listan voisi suomentaa seuraavasti:

1. olen rehellinen ja nappaan tämän

2. tämän varaan lomalukemiseksi

3. just tämän haluan tietää perhokalastuksesta

4. kun luen tämän niin selviän töistäni

5. tästä on kiva jutella kehityskeskustelun small-talk -osuudessa

6. runokirja käteen, rillit päähän ja flaxi käy kulttuurimatkalla

7. tästä tulee kiva paketti eikä se kuitenkaan lue tätä

8. olen taas rehellinen

Anneli Auerista kertova kirja oli näkyvasti esillä Helsingin kirjamessuilla

Anneli Auerista kertova kirja oli näkyvasti esillä Helsingin kirjamessuilla

Olisi kiva tietää teidän motiiveistanne.

Montako Finlandia-finalistia pitää kahlata ollakseen kunnon kirja-ihminen?

Voiko ääneen myöntää, että tykkää kovaksikeitetyistä dekkareista, koska väkivalta ja karskit puheet viihdyttävät?

Miten tärkeitä ovat ystävien tai lukupiirin jäsenten suosittelut?

Julkaistaanko suomalaisissa lehdissä jo liian vähän kritiikkejä?

Voiko aikakauslehtien lukuvinkkeihin luottaa?

Lähetä postia – jos nimeäsi saa käyttää mainitse se erikseen. Muussa tapauksessa hyödynnän näkemyksiäsi tulevissa kirjoituksissani hienotunteisen luottamuksellisesti.

Kirjoittaja Juha Hietanen on riippumaton kirjamies, jonka sydän sykkii hyville tarinoille

Kauden oma kärkiviisikko – tällä kertaa

christoffer-carlsson-sailytti-paikkansa-omalla-suosikkilistallaniLista elää kuten yöpöydän lukupinokin. Nämä vuonna 2016 julkaistut suosikkini ovat muuten aakkosjärjestyksessä.

Millainen on sinun listasi? Vinkkaa minullekin!

Christoffer Carlsson: Salaisuudet, Johnny Kniga

Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan, WSOY

Henriikka Rönkkönen: Mielikuvituspoikaystävä, Atena

Jani Toivola: Musta tulee isona valkoinen, Siltala

Antti Tuomainen: Mies joka kuoli, Like



Pin It on Pinterest

Share This