11
marraskuu 2016
Monet kerrat olen maksanut sumeilematta kovakantisesta kirjasta mielestäni kovan hinnan.
Vai mitä sanotte, jos kirjan hintalapussa lukee 25,90? Tai 32,90? Jopa 34,90?
Kilohinta saattaa nousta korkeaksi, sillä tuskin lehtiötä paksumpi eepos saattaa maksaa saman kuin tiiliskivi.
Kun hinta alkaa kolmosella, kyse on useimmiten uutuuskirjasta. Enkä valita: hinta on kohdallaan, kun pääsee lukemaan jotain pitkään odottamaansa ennen naapuriaan tai muuta tuikitähdellistä sidosryhmää.
Ja kaikkihan arvaavat, että tammikuussa saman tavaran saisi paljon halvemmalla. Mutta ei se ole sama. On hienoa olla varhainen omaksuja.
Kirjalla on monta muutakin hintaa – ja hinta riippuu erittäin paljon näkökulmasta.
Astut kirjakauppaan ja kopistelet porstuassa lumet saapikkaistasi. Myymälän etualaa hallitsevalta pöydältä nappaat silmäiltäväksi upouuden kovakantisen. Hintalapussa lukee 24,90. Jo siitä voi arvioida, että kyse on kirjasta, josta on otettu iso painos.
Voit saada saman kirjan pari euroa halvemmalla verkkokirjakaupasta, mutta menetät sen ilon, kun voit lehteillä teosta kirjakaupassa ja verrata kymmeneen muuhun fyysiseen teokseen.
Jos olkasi takana kurkkisi kustantaja, hän pitäisi hintaa halpana. Pelkät painokulut ovat parisen euroa. Kirjailijalle menee kolmisen euroa. Mutta kirjan markkinointi ja muut sen synnyttämisestä koituvat kulut ovat moninkertaiset.
Kassan takana tilannetta punnitseva kirjakaupan edustajakin pitää hintaa halpana. Hän tietää, että kauppa on ottanut ison riskin tilatessaan tämänkin kirjan; kauppa maksaa kustantamoille suurinpiirtein puolet siitä, mitä kirjoista uudenkarheina pystyy pyytämään. Jos kirja päätyy alelaariin, katteella ei enää juhlita.
Tällä kertaa nuukailet. Muistat budjettirajoituksesi ja hiihtelet pokkariosastolle.
Kirjakauppias ja kustantaja seuraavat askeleitasi.
Plaraat selkämyksiä. Hinnat vaihtelevat viiden ja kymmenen euron välillä. Jaettava potti pienenee yhä pienemmiksi muruiksi. Diili voi silti olla kustantajalle ihan ok, sillä tekstihän on jo olemassa. Painokulut jäävät monessa tapauksessa noin 50 senttiin. Kauppiasta lämmittää pienehköstä katteesta huolimatta se, että liikevaihtoa syntyy.
Jos paikalle osuisi valitsemasi pokkarin kirjoittaja, häntä saattaisi hieman kaihertaa. Uutuus jäi myyntipöydälle odottamaan ostajaansa, sinä tutustut saman kirjailijan vuosien takaisiin ajatuksiin. Hänelle ostoksestasi tilitetään aikanaan summa, joka lasketaan kymmenissä senteissä.
Kirjailijakin voi onneksi lohduttautua sillä, että pokkari tutustuttaa häntä sinulle. Pokkari kannustaa lukemaan, markkinoi kirjailijan uutuutta ja tulevaa tuotantoa.
Esittämäni tilanne on fiktiota. Olisi hauska kuulla omista kirjaostoskokemuksistasi.
Millainen uutuus saa avaamaan lompakon?
Oletko löytänyt suosikkirjailijoita pokkarien kautta?
Kirjoittaja Juha Hietanen on riippumaton kirjamies, jonka sydän sykkii hyville tarinoille
Kauden oma kärkiviisikko – toistaiseksi:
Riku Korhonen on sitkeästi pysynyt suosikkilistallani. Listalla muuten käy jatkuva pyörre.
Lista elää kuten yöpöydän lukupinokin. Nämä vuonna 2016 julkaistut suosikkini ovat muuten aakkosjärjestyksessä.
Millainen on sinun listasi? Vinkkaa minullekin!
Christoffer Carlsson: Salaisuudet, Johnny Kniga
Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan, WSOY